Putkiremontti voi sisältää viemäri- ja vesijohtojen pinnoitusta, kunnostusta tai uusimista. Tällä sivulla tietoa putkiremonteista, niiden tekijöistä ja lainsäädännöstä. Putkiremontti on vaativa remontti, joka ei onnistu ilman LVI-alan osaamista.
Putkiremontti taloyhtiössä on laajamittainen remontti, jossa uusitaan koko kiinteistön vesijohtoja, uusitaan vesieristyksiä ja jopa pinnoitusta, laatoitusta ja kaakelointia. Taloyhtiössä tämä remontti tehdään noin 50 vuoden välein. Putkiremontin ohella voidaan myös uusia kalusteita, parantaa ilmastointia ja muokata sähkö- ja muita johdotuksia. Putkiremontti omakotitalossa on tyypillisesti putkien uusiminen. Omakotitalossa putkiin on helpompi päästä käsiksi ja siten remontti on nopeampi toteuttaa. Omakotitalon putkiremontin yhteyteen on hyvä ajoittaa myös muita remontteja, kuten kylpyhuoneremontti tai keittiöremontti, koska rakenteita joutuu joka tapauksessa avaamaan.
Yleisiä tärkeitä putkiremontin valmistelu- ja toteutustoimenpideitä ovat: putkiremontin kartoitus, hankesuunittelu budjetointi (budjettihaarukan luominen), kilpailuttaminen ja urakoitsijan vertailu (urakoitsijan hinta/laatu ja takuu). Tilastollisesti 1/3 putkiremonteista on arviointia kalliimpia ja 2/5 remonteissa löytyy yllätyksiä ja muutoksia, jotka venyttävät remontin kestoa.
Lainsäädäntö (Kotitalousvähennys ja asunto-osakeyhtiölaki)
Kotitalousvähennys putkiremontissa
- Verohallinnon mukaan putkiremontin työn kustannukset saa osittain vähentää veroista.
- Palkatun työntekijän palkasta ja palkan sivukuluista saa vähentää 30 prosenttia.
- Ennakkoperintärekisteriin merkityn yrityksen, yrittäjän tai yleishyödyllisen yhteisön tekemän keittiöremontin laskussa olevasta työstä tai työkorvauksesta saa vähentää 60 prosenttia, joka on työn tekemisestä maksettu korvaus, joka ei ole luonteeltaan palkkaa
- Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, ei kotitalouskohtainen: puolisot voivat saada vähennyksen erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3000 euroa vuodessa per henkilö (omavastuu vuodessa 100 euroa) ja vähennys tehdään verovelvollisen veroista.
Vähennykseen oikeuttavat: tavanomaiset kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomainen työ on normaali työ, joka tehdään kodin- ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi.
Lisätietoa Verohallinnon sivuilta (ks linkit) sekä Verohallinnon ohjeesta kotitalousvähennykseen
Asunto-osakeyhtiölaki
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa säädetään kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Sama luku koskee kunnossapito- ja muutostöitä.
- Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat (3§)
- Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan tulee kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle sellaisesta työstä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.
- Ilmoitusvelvollisuus on laaja, ja sen ulkopuolelle jäävät lähinnä huoneiston maalaus- ja tapetointityyppiset työt (esimerkiksi pinnoitetyö on ilmoitusvelvollisuuden piirissä).
- Osakkeenomistaja vastaa siitä että työ suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti ja aiheuttamatta haittaa tai vahinkoa.